Ei mitään vikaa. Kannattaa valita pakkaus, missä lihat ovat osin tummentuneet. Ne ovat silloin mureimmillaan, hyvin riippuneet. Uusavuttomat ihmiset usein luulevat, että tummunut liha on pilaantunutta ja valitsevat kirkkaan punaiset lihanpalat. Ne ovat silloin liian tuoreita ja sitkeitä. Lihan riiputus voidaan yhtä hyvin tehdä muovipakkauksessa jääkaapissa, ei sitä tarvitse välttämättä laittaa mihinkään riippumaan. Pääasia, että entsyymit ovat tummentaneet ja mureuttaneet lihan. En tiedä onko teidän ortodoksien mielestä tämä enää karjalanpaistia, mutta koittakaapas laittaa tuo kinkusta tullut liemi paistin joukkoon, tulee hyvää! Kebappi onkin suomalaista KUNNON ruokaa. Johan vitsin murjaisit:D Voihan sitä karjalanpaistia lätkäistä kahden karjalanpiirakan väliin? Suomiversio kepapista? Vierailija kirjoitti: Vierailija kirjoitti: Mikä juju tossa kannettomuudessa on? Mä laitan karjalanpaistin uuniin kansineen 175 astetta ja 4-5 tuntia. Otan ensin värin pintaan lihoihin pannulla. Plääh. Karjalanpaistireseptejä taitaa ollla vähintään yhtä monta kuin oli sukuja idässä ja niistäkin arki- ja juhlaversiot erikseen.
Karjalanpaisti on suomalaisten perinneruokien ehdoton klassikko, eikä sen valmistaminen ole rakettitiedettä. Aikaa karjalanpaistin valmistamiseen tosin kannattaa varata reilusti, sillä täydellinen karjalanpaisti muhii uunissa useita tunteja. Karjalanpaisti on alkuaan karjalainen uunissa kypsennettävä liharuoka, joka levisi koko Suomeen evakkojen mukana toisen maailmansodan jälkeen. Karjalanpaistia kutsutaan myös uunipaistiksi, ruukkupaistiksi ja paistilihaksi sen mukaan, miltä paikkakunnalta tekijän suku on lähtöisin. Karjala-etuliitteen ruoka sai levitessään koko maahan sotien jälkeen evakkojen mukana. Raaka-aineiden määrä karjalanpaistissa ei päätä huimaa: liha, sipuli, vesi, suola ja musta- tai maustepippurit ovat karjalanpaistin pääraaka-ainekset, mutta esimerkiksi parilla laakerinlehdellä siihen saa mukavasti lisämakua. Pataan voi toki lisätä juureksia, mutta silloin karjalanpaistista tulee ennen vanhaan arkisempana pidettyä pottilohkoa. Eli kyse on jo ihan eri ruoasta. Lähes pelkkää lihaa sisältävä karjalanpaisti oli juhlaruokaa, jota syötiin kun oli ns. noususuhdanne.
Lanttulaatikko myös imeltämällä. Tämä on yksinkertainen perusohje. Lisäksi saostavia raaka-aineita voi käyttää lisäksi. Voi maustaa, mutta hyvä maku saadaan yksinkertaisesti imeltämisestä, lantusta ja suolasta. Näistä lähtee imelletty lanttulaatikko: 3 kg lanttuja 4-6 ruokalusikallista vehnäjauhoja Niukasti vettä kypsentämiseen, soseuttamiseen ja imeltämiseen 50-150 g voita Nestettä varoen niin että sose pysyy sakeana. Usein pieni määrä kermaa riittää. 2-3 teelusikallista suolaa. Näin lähtee imelletty lanttulaatikko: Kuori lantut ja paloittele reiluiksi lohkoiksi. Keitä lohkotut lantut kattilassa vähässä suolattomassa vedessä kypsisksi. Ota keittovesi talteen. Soseuta lantut kuumina kattilassa. Lisää hiukan kuumaa keittovettä - usein pieni tilkka riittää. Jäähdytä sose 74-76 asteiseksi. Lisää 74-76 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen jauhot. Laita kansi sosekattilaan ja sosekattila 65-70 asteiseen uuniin imeltymään 3-4 tunniksi. Sekoita sosetta imeltymisen aikana 2-3 kertaa ja samalla voi maistamalla varmistaa imeltymisen alkamisen ja seurata imeltymistä.
Koeasetelman respeti muokattiin Ravintolakokin käsikirjasta löytyneestä ohjeesta " No kumpi oli parempi, kannella vai ilman? " kysyi aviomies, kun tulin kotiin MG klubin tapaamisesta. "No mistä minä tiedän, minähän vain tutkin näitä asioita! ", sanoin minä. Ja se on totta. Jälleen kerran kokeemme opetti jotakin ja tuotti uusia kysymyksiä, johon voi tulevaisuudessa etsiä vastauksia. "Asia on näin-niin-niin, mutta voi ne olla myös niin-niin-niin! ", vastaa tutkija usein kysymykseen. Rautapata, jossa karjalanpaistin ihme tapahtui, on perintöä kummitädiltä jostakin viime vuosisadan alkupuolelta. Kannen sisäpuolella on ruukin leima, mutten ole vielä tunnistanut, missä ruukissa se on valmistettu. Koska karjalanpaistin valmistuminen on pitkä prosessi, jouduimme tekemään ne edellisenä päivänä ja lämmittämään ne maistettavaksi klubin kuluessa. Tämähän on "oikea tapa" valmistaa pataruoka, eli hyvissä ajoin etukäteen, sillä uudelleenlämmitys yleensä vain parantaa lopputulosta. Niin se teki nytkin, mutta samalla kahden eri valmistusversion erot osin hävisivät ja muuttivat muotoaan.
3 tunnin kohdalla voi maistaa - riittäisikö makeus. Imeltyneeseen soseeseen lisätään voi ohuina siivuina sulamaan tai voisula. Lisätään suola. Nesteeksi riittää usein kerma, mtta maitoakin voi lisätä. Jos valmistusaineiksi lisätään sakeuttavia raaka-aineita, niin silloin voidaan nesteen määrää lisätä. Soseen tulee olla tässä vaiheessa sakean puuron kaltaista. Sose laitetaan voideltuun uunivuokaan. Pinnalle lisätään muutamia voinokareita. Pinnalle voi sirotella korppujauhoja. Aluksi paistetaan 200-210 asteisessa uunissa. Kun pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan, uunin lämpötila alennetaan 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu. Paistetaan 2-4 tuntia.
Lihat leikattiin ja sekoitettiin tasalaatuisiksi. Possun- ja naudanlihat punnittiin gramman tarkkuudella. Koeasetelma oli joka tapauksessa seuraava: Valmiista possun- ja naudanlihapaloista valmistettiin kaksi samanlaista lihalajitelmaa: 505 g possua ja 305 g nautaa. Lisäksi valmistuksessa käytettiin 5 g suolaa ja 320 ml vettä. Molemmat valmistettiin samassa padassa siten, että ensin lihat paahdettiin uunissa laittamalla ne valmiiksi kuumassa padassa 8 minuutiksi 250-asteiseen uuniin. Tämän jälkeen lisättiin vesi ja suola. Uunin lämpötila laskettiin 120 C:en ja pata laitettiin uuniin 4 tunniksi kansi kiinni tai kansi auki. Kansi auki kypsennettyyn pataan lisättiin 100 ml vettä 3 tunnin kohdalla. Kypsennyksen päätyttyä karjalanpaistit punnittiin ja paino tasattiin lisäämällä kansi kiinni kypsennettyyn pataan 29 ml vettä. Molempien loppupaino oli siten 936 g. Padat siirrettiin jääkaappiin odottamaan klubin alkua, jossa ne sitten lämmitettiin kattilassa maistamista varten. Kansi auki ja kypsyminen tapahtuu kuumassa, kuivassa ympäristössä Teoriamme oli, että kansi auki kypsennetty liha kuivuisi haihtumisen seurauksena enemmän kuin kansi kiinni kypsennetty paisti.
Reseptit Karjalanpaisti valmisteluaika paistoaika valmistusaika Suomalainen ruoka ainekset - 8 annosta + 1 kg naudanpaistia 500 g luutonta sianlihaa 2-4 kpl sipulia 3-4 porkkanaa isoina paloina 10 maustepippuria (kokonaisia) laakerilehti 2 tl suolaa dl vettä valmistusohje Laita uuni päälle 225 - 250ºC astetta. Leikkaa liha suuriksi annospaloiksi. Laita lihat pataan tai kannelliseen uunivuokaan, alimmaiseksi luut, jos käytät luullista lihaa. Laita sianliha päällimmäiseksi. Lisää mausteet ja sipulit pilkottuina. Laita vettä niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Aseta vuoka uuniin ilman kantta noin 1 tunniksi. Laita kansi päälle ja laske uunin lämpö 150ºC asteeseen. Anna hautua ainakin 2½ tuntia. Pidempi aika takaa lihan mureuden. Tämä riittää noin 6-8 annokseksi.
Silloin lämpöitla voi olla jopa niin alhianen kuin 80 astetta. Ota kattila uunista ja anna lihan vetäytyä liemessään puolisen tuntia. Ota lihat kattilasta ja irrota mahdolliset luut. Poista pippurit liemestä. Leikkaa liha kuutioiksi ja laita takaisin kattilaan. Tarjoa karjalanpaisti keitettyjen perunoiden tai perunasoseen ja suolakurkkujen kanssa. Vinkki! Karjalanpaistiin kannattaa valitse luullista lihaa, joka antaa liemeen paljon makua. Täältä löydät kaikki Klassikkoruoka-sarjassa ilmestyneet postaukset: Blonditiinan klassikkoruoat samassa postauksessa. PS. Himahellan postauksista alkunsa saanut Klassikkoruokia – Reseptit ja tarinat ilmestyi 18. tammikuuta 2018 Otavan kustantamana. Yli 50 klassikkoreseptiä ja tarinaa sisältävää kirjaa myyvät mm. Suomalaiset kirjakaupat ja kirjan hinta on 38, 95 euroa. Klassikkoterveisin Blonditiina Ps. Karjalanpaistin kaveriksi luontevin ruokajuoma alkoholittomien maidon, piimän ja veden lisäksi on lager- tai bitterolut. Ruoan makuun sopii myös notkea ja mausteinen punaviini.